LINKKI KURSSIN ETUSIVULLE

5. Mikrobiologian perusteita

  • maailman vanhimpia eliöitä
  • tuottaneet hapen ilmakehään
  • monisoluisten eliöiden kehitys
  • pitävät yllä alkuaineiden kiertoa
  • tautien aiheuttajia
  • pilaavat elintarvikkeita
  • niiden avulla tuotetaan elintarvikkeita
  • apuna biotekniikassa

5.1. Mikrobit
  • yhteinen tekijä: mikroskooppinen koko
  • esitumallisten (bakteerien), alkueliöiden (protoktistien) ja sienien kunnat sisältävät mikrobeja; lisäksi virukset luetaan kuuluviksi mikrobeihin

5.2. Bakteerit
  • esitumallisia (tumakotelo puuttuu)
  • yksittäinen DNA-kromosomi rengasmaisena silmukkarakenteena kiinni solukalvon sisäpinnassa
  • lisäksi plasmidit
  • solulimassa ribosomit ja ravintovarastorakkulat (lipidejä, tarkkelystä tai glykogeeniä)
  • solukalvo, johon ribosomit kiinnittyvät
  • solukalvosta poimuttuu solun sisään rakenteita, joissa soluhengitys tapahtuu tai yhteyttävillä syanobakteereilla yhteyttämiskalvostoja
  • liikkumiskykyisillä b:lla siimoja, tarttumakarvoja
  • solukalvon ulkopuolella soluseinä (ei kaikilla) ja sen ulkopuolella limakapseli
  • luokittelu: A) aitobakteerit ja B) arkit eli arkkibakteerit (solukalvo ja soluseinä erilainen; arkeilla on INTRONEJA)
  • luokittelu muodon mukaan: kokit, basillit, spirillit ja vibriot
  • grampositiiviset (violetti) ja gramnegatiiviset (punainen)
  • aineenvaihdunta: omavaraiset (autotrofit) esim. yhteyttävät (fotoautotrofiset) ja kemoautotrofiset (esim. rauta- ja rikkibakteerit) sekä toisenvaraiset (heterotrofiset), jotka vapauttavat energiaa soluhengityksen (hapen läsnäollessa) tai käymisen (ilman happea) avulla
  • sopeutuminen ympäristöön: maapallon kaikissa elinympäristöissä, optimilämpötila, happamuus, hapen määrä, osmoottinen arvo
  • lisääntyminen ja perimä: jakautuvat suvuttomasti, lepoitiöt, paljon mutaatioita, muista myös: transformaatio, transduktio ja konjugatio
  • eristäminen ja tunnistaminen: puhdasviljelmä: näytettä laimentamalla tai rikastamalla; kasvatus fermentoreissa; tunnistus kasvustosta mikroskoopilla, värjäysmenetelmillä, tai biokemiallisilla pikamenetelmillä tai geenitekniikan menetelmillä ( PCR ja hybridisaatio)

5.3. Alkueliöt (protoktistit)
  • kaikki ne tumalliset eliöt, jotka eivät ole eläimiä, kasveja tai sieniä
  • yksisoluiset alkueläimet, yksi- ja monisoluiset levät ja limasienet
  • tumallisten solurakenne mutta esim. levien yhteyttämisväriaineet eroavat kasvien vastaavista
  • alkueläimiä ovat juurijalkaiset (ameba), ripsieliöt (tohvelieläin) ja siimaeliöt; itiöeliöt ovat eläinten loisia
  • mikrobilevät: viher-, pii- ja panssarilevät

5.4. Sienet
  • sienisolun seinässä ei ole selluloosaa kuten kasveilla vaan kitiiniä (kuten esim. hyönteisillä)
  • ei viherhiukkasia
  • hajottajia (ylläpitävät luonnon kiertokulkua), loisia tai symbioottisia eliöitä
  • homeet ja hiivat ovat sieniä

5.5. Virukset
  • ei solurakennetta
  • rakenne: ydin (perintöaines), kuori (kapsidi), vaippa ja proteiiniulokkeet
  • lisääntyy isäntäsolussa käyttämällä hyväksi isäntäsolun aineenvaihduntakoneistoa (s. 110 !)
  • bakteriofagit: bakteereissa loisia viruksia
  • luokittelu: isäntäsolukirjo (eläin-, kasvi- tai bakteerisolut), perintötekijä (DNA tai RNA) tai muoto (monitahokas / spiralimainen)

5.6. Mikrobien merkitys eliöille
  • aineiden kierto (hiili, typpi, rikki , fosfori)
  • symbioosi (juurinystyräbakteerit; sienijuuri); normaalifloora
  • taudinaiheuttajia (bakteeritaudit: lavantauti, virustaudit: influenssa, immuunikato, zoonoosimikrobit, alkueläintaudit (malaria)
  • torjunta: rokotus ja lääkkeet (antibiootit)

LINKKI KURSSIN ETUSIVULLE